Takaisin Uutiset -sivulle


IrwinGoodman.com 8.9.2020
päivitys 12.9.2020

Vexi on poissa

Otamme osaa omaisten suruun.

Sanoittaja-levytuottaja Veikko ”Vexi” Salmi kuoli tiistaiaamuna 8. syyskuuta Helsingissä 77-vuotiaana. Nopeasti edenneeseen sairauteen menehtynyt Salmi oli suomalaisen kevyenmusiikin suurmies. Menestynyt sanoittajia ja levytuottaja toimi alalla viitenä vuosikymmenenä. Tuhansista lauluteksteistä yli 3 000 levytettiin, monet niistä ovat klassikoita. Vexin ura alkoi yhdessä Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin kanssa. Noin 350 kappaletta levyttänyt Irwin oli Vexin merkittävin yhteistyökumppani, ja kuten Vexi itse joskus sanoi, "ilman toista ei olisi ollut toista". Vexi oli monipuolinen lahjakkuus, jonka ansiosta myös monet muut artistit saivat nostetta uralleen.


Vexi, Emil von Retee

Nuoruusvuodet ja uran alku

Vexi Salmi syntyi 21. syyskuuta 1942 Hämeenlinnassa. Kaurialan kaupunginosassa Rinkelinkadulla vietytty lapsuus antoi vahvaa pohjaa elämälle. Rinkelinkadulla oli paljon samanikäisiä poikia, ja aina sattui ja tapahtui, niistä oleme saaneet kuulla Vexiltä paljon tarinoita eri yhteyksissä, mm. tapahtumissamme, sekä kirjoissa, erityisesti Rinkelinkadun pojat 1 ja 2, joista ensimmäinen osa perustui Hämeenlinnan Viikkosanomissa julkaistuihin pakinoihin, tai ”lastuihin”, kuten Vexi itse niitä kutsui. Sarjan toisen osan Vexi kirjoitti yleisön pyynnöstä. Kirjoista saa eloisan kuvan 1950-luvun nuorten elämästä.

Lapsuudenkavereista läheisimmän, Hampparin, eli Antti Hammarbergin kanssa alkanut yhteistyö toi kummatkin voimakkaasti kaikkien suomalaisten tietoisuuteen 1960-luvulla. Vuosikymmeniä kestänyt Irwinin värikäs ura on Suomen oloissa vertaansa vailla. Vexi ja Antti kehittivät jo varhain Irwin Goodmanin ja Emil Reteen hahmot, vähän myöhemmin he alkoivat tehdä lauluja yhdessä, siinä 16-17-vuotiaina. Ensin he tekivät huvin vuoksi parodioita sen ajan iskelmistä, myöhemmin Antin musiikillisen harrastuksen syvennyttyä alettiin tehdä lauluja vakavemmallakin mielellä, mutta ei perinteiseen tyyliin. Vexi otti tehtäväkseen ystävänsä uran pönkittämisen. Monet tyylisuunnat tuli kokeiltua. Nuorisotoimiston lainamangetofonilla tehtyjen nauhoitusten kanssa tuli levy-yhtiöt kierrettyä pariin otteeseen. Kovasta yrittämisestä huolimatta Antin laulajaura ei lähtenyt urkenemaan. Lopulta Vexi päätti tehdä ensilevytyksen omakustanteena. Siihen käytettiin Salmen tuoreen musiikkiliikkeen kassavaranto, muutama sata markkaa. Vexi oli saanut idean 60-luvun puolivälissä vallalle nousseesta folk-aallosta: Irwinistä tehdään Suomen Dylan – tai ainakin Donovan. Omia valmiina olevia – ronskimpaa iskelmää edustavia – kappaleita alettiin sovittamaan folk-tyyliin; akustisen kitaran säestys, huuliharppusoolot, ja nasaali nenään laulaminen. Niiden perään tehtiin pian lisää protestilauluista vaikutteita ottanutta kuplettia. Ja loppu on historiaa.

Yllättävä menestys vei vähän aiemmin Hämeenlinnaan musiikkiliikke Pop-Musiikin perustaneen, myynti- ja mainoskoulun somistajalinjaa käyneen nuorukaisen, tuottajaksi, sanoittajaksi ja manageriksi. Alusta alkaen taloudellisissa vaikeuksissa ollut musiikkiliike sai kaatua. Melko pian Salmi alkoi tehdä laulutekstejä muillekin artisteille. Oli aika jolloin Vexi ja Irwin panostivat kovasti uusien kykyjen esille nostamiseksi ohjelmatoimistoissaan, jopa omalla Shokki-levymerkillään. Kokonaisuuteen kuului tietenkin näille uuden levytettävän materiaalin kirjoittaminen. Levymerkkikokeilu ei ottanut tuulta, mutta vahvisti osaltaan Vexin uravalintaa. Melko pian Vexi Salmi hankkiutui omalla aktiivisella panoksellaan Musiikki Fazerille töihin. Hän alkoi tehdä levy-yhtiölle sanoituksia päivätyökseen syksyllä 1969. Yhtiön tuotantopäälliköstä, säveltäjä Toivo Kärjestä tuli Vexille merkittävä opastaja kevyen musiikin alalla. Vexi omaksui nopeasti tuotannon tehokaan työnkulun ja koko äänilevybisneksen perustat. Iskelmätekstin kirjoittamisen tekniikka kehittyi tuossa vaiheessa melkoisesti. Ensi töiseen Kärki nimittäin laittoi Vexin opiskelmaan nuotinlukua, erityisesti aika-arvot tuli Kärjen mukaan hallita täydellisesti. Tästä Vexi oli pian itsekin täysin vakuuttunut. Myöhemmin hän usein teki tekstin suoraan nuottien mukaan, varsinaista melodiaa aina edes kuuntelematta. Kärki suositteli myös Runousopin kirjaan perusteellista perehtymistä. Samassa Kärjen opissa oli myös Juha Vainio. Topi Kärki ja yhtiön sanoittajat, Vexi ja Junnu, tekivät Fazerin toimitalon toimistohuoneissaan päivät pitkät uusia lauluja. Toisinaan he pitivät viikonloppuisin kovia lauluntekoleirejä Kärjen kesämökillä Asikkalassa. Siinä tuottelias sanoittaja sai vankan pohjan tulevalle pitkälle uralleen. Ammattitaito kehittyi huippuunsa. Menestysiskelmiä syntyi kuin liukuhihnalta, ja kova kiirekään ei pudottanut tasoa merkittävästi.

8.9.2020 / 12.9.2020 Ari Lahti, IrwinGoodman.com